Vieno tuoksu hajuvetesi

Kun silittelet hiuksiani

Huulilleni muodustuu,

pienen lapsen naurusuu,

pääni painan rintaas vasten,

halaukseeni vangitsen

Kuiskaan korvaasi,

äiti, rakastan sinua,

vielä tuntea voin tuoksusi

Niin pehmeät kätesi,

sinulla on aina

paikka sydämessäni.

 

Hyytävän kylmä tuuli,

Lumikasat

ja jäätynyt kieli,

katulampussa.

Toppatakki kahisee kävellessä,

jäisellä tiellä rämpiessä.

Tummalla talvitaivaalla,

leijailevat lumihiutaleet,

miljoonat pipot tavoittaa,

ja hiukset kastelee.

Joku koittaa puristaa,

pääni pieneen kasaan.

Se tahtoo mun kärsivän,

nähdä, kuinka huudan,

kuinka naama punertuu

ja vääntyy mutruun suu.

Pinkissä kuplassa,

leijailen taivaalla,

katsoon maata,

katson sinua,

kaikki näyttää kauniilta,

yhtään ei oo huolia!

Mitään tarvitse ei tehdä,

kaikki on valmiina,

olen onneni kukkuloilla!

Mutta joku tökkäisee neulalla

pinkkiä saippuakuplaa,

ja minä sen sisällä,

tipun synkään maailmaan

ja vuoteestani nousen,

syvään, syvään huokaisen,

sitten lähden kouluun.

Uskallatko muhun koskea?

Olen kovin hauras.

Osaatko mua hoitaa?

En tahdo mennä rikki.

Entä jos en miellytä?

Heitätkö mut pois?

Onko rakkautes aitoa?

Entä jos haluat uuden?