Suru silmiis hiipii,

hiljaa kuin hiiri,

ja huomaat sen vasta,

kun poskesi kastat,

kyyneleel tuskan.

Silloin katsees nosta

ja taivaalla nää

sateenkaari

ja sen värit nää!

Kaari riemun

pisaroiden jälkeen,

kohtaa sielun

ja huomaat jälleen,

jälkeen synkän

on kirkkaampaa!